SEI:n ja NYU:n tutkijat vaativat eläinten hyvinvoinnin kirjaamista YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Puute heikentää ilmasto-, ruoka- ja terveyspolitiikkaa.
Eläimet puuttuvat YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitteesta lähes kokonaan. Nyt Tukholman ympäristöinstituutin ja New York Universityn tutkijat vaativat muutosta. Ja perustelevat, miksi se koskee myös ruoantuotantoa, ilmastoa ja maaseudun elinkeinoja.
Aukko, joka on ollut tiedossa pitkään
Huolimatta kasvavasta One Health -lähestymistavan tunnustamisesta, joka lähtee siitä, että ihmisten, eläinten ja ympäristön terveys ovat syvästi sidoksissa toisiinsa, eläinten terveyttä tai hyvinvointia ei mainita nimenomaisesti missään Agenda 2030:n tavoitteissa, alatavoitteissa tai indikaattoreissa. Tuotantoeläinten hyvinvointia ei suoranaisesti mainita missään näistä 17 tavoitteesta, vaikka eläinten hyvinvointi liittyy jollain tavalla lähes kaikkiin, ellei jopa kaikkiin tavoitteisiin.
Raportti "Integrating Animal Health and Welfare into the 2030 Agenda and Beyond" julkaistiin joulukuussa 2025. Sen kirjoittivat Cleo Verkuijl, Jeff Sebo, Adalene Minelli, Katherine Browne ja joukko muita tutkijoita Tukholman ympäristöinstituutista (SEI) ja New York Universityn Center for Environmental and Animal Protectionista. SEI ja CEAP julkistivat raportin erityistilaisuudessa Nairobissa. Tutkijoiden mukaan kestävän kehityksen tavoitteet jäävät puutteellisiksi, koska eläinten terveys ja hyvinvointi puuttuvat niistä. Tämä heikentää politiikan johdonmukaisuutta ja sivuuttaa mahdollisuuksia yhteisiin hyötyihin samalla kun riskit kasvavat. Hyvä eläinten terveys ja hyvinvointi tukevat kestäviä elinkeinoja, turvallisempia ruokajärjestelmiä, terveempiä yhteisöjä ja vahvempia ekosysteemejä.
Kolme polkua eteenpäin
Raportti tunnistaa kolme toisiaan täydentävää tapaa edetä: vahvistaa eläinten hyvinvoinnin huomioimista nykyisessä SDG-toimeenpanossa, ottaa käyttöön uusia alatavoitteita ja indikaattoreita nykyisten tavoitteiden alle sekä perustaa erillinen tavoite eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille. Raportti osoittaa, että eläinten terveyden ja hyvinvoinnin laiminlyönti kasvattaa mikrobilääkeresistenssin riskejä, lisää zoonoottisten tautien syntymisen ja leviämisen todennäköisyyttä sekä heikentää edistymistä muissa SDG-tavoitteissa, jotka koskevat terveyttä, ilmastoa, luonnon monimuotoisuutta, ruokaturvaa ja toimeentuloa.
Kyse ei ole vain eläimistä. Eläinten hyvinvoinnin pitäminen sekä saavutettavana tavoitteena että kestävän kehityksen välineenä antaa sille sen ansaitseman painoarvon: huonosti voiva eläin ei ole kestävä eläin. Samalla logiikalla huonosti voivien eläinten tuotteet eivät voi olla kestäviä.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat esittäneet saman asian suomalaisesta näkökulmasta. Eläinperäisiä elintarvikkeita käyttävän ihmisen kannalta eläinten hyvinvointi kytkeytyy vahvasti tavoitteeseen 2 (Ei nälkää). Se sopii myös tavoitteeseen 12 (Vastuullista kuluttamista), koska ihminen on vastuussa ruuaksi kasvattamiensa eläinten hyvinvoinnista. Tuotantoeläinten asiallinen kohtelu on osa tavoitetta 8 (Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua), jossa tavoitellaan eläinten kanssa työskentelevien ihmisten mielenrauhaa ja sitä, ettei heidän tarvitse todistaa eläinten kaltoinkohtelua työssään.
Maatila politiikan katvealueessa
Aiempi tutkimus on osoittanut, että vahvimmin toisiaan tukevat tavoitteet ovat SDG 12 (vastuullinen tuotanto ja kulutus) ja SDG 14 (vedenalainen elämä). Näiden kahden tavoitteen alatavoitteet katsottiin kaikkein useimmin eläinten hyvinvoinnin kannalta olennaisiksi. Ja kun kaikki SDG-tavoitteet otettiin huomioon, 169 alatavoitteesta 66 todettiin eläinten hyvinvoinnin kannalta merkityksellisiksi. YK:n ympäristökokouksessa maaliskuussa 2022 hyväksyttiin päätöslauselma, jossa tunnustettiin, että eläinten hyvinvointi voi edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Se oli ensiaskel. Sitovaa kirjausta ei kuitenkaan syntynyt.
Vaikka Agenda 2030:n 17 SDG-tavoitetta kattavat laajan joukon kysymyksiä puhtaasta vedestä ilmastoon ja nälkään, ne eivät käsittele eläimiä, jotka kuitenkin leikkaavat kaikkia niitä järjestelmiä, joita SDG-tavoitteet pyrkivät muuttamaan.
Maaseudulla tämä näkyy käytännössä. Tilallinen, joka investoi eläinten oloihin, tekee sen ilman kansainvälisen kehitysrahoituksen tai SDG-raportoinnin tukea. Kestävän kehityksen tavoitteet tarjoaisivat ponnistusalustan eläinten hyvinvoinnin eri osa-alueista raportoimiseen. Tutkimushankkeiden keräämät eläinten hyvinvoinnin teemat voisivat toimia pohjana vuoropuhelulle, jota tulisi käydä teollisuuden, kuluttajien ja tuottajien välillä. Kun hallitukset valmistautuvat vuoden 2030 jälkeisiin neuvotteluihin, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin järjestelmällinen sisällyttäminen tarjoaa mahdollisuuksia puuttua terveys-, ympäristö- ja kehityshaasteiden perimmäisiin syihin.