Lääkäripula pahenee maaseudulla

Ruotsin maaseudulla vain viidennes asukkaista saa kiinteän lääkärikontaktin. Digitaaliset vastaanotot paikkaavat vajetta, mutta ne eivät korvaa lääkärin läsnäoloa.

Ruotsalainen yleislääkäri vastaa keskimäärin 2 400 asukkaasta. Socialstyrelsenin suositus on 1 100. Ero on yli kaksinkertainen, ja maaseudulla tilanne on vielä heikompi.

Svenska Distriktsläkarföreningenin tuore henkilöstöraportti piirtää synkän kuvan. Lähes kuusi kymmenestä asukkaasta kertoo tarvitsevansa kiinteän lääkärin, mutta vain kolme kymmenestä kokee saavansa sellaisen. Maaseudulla luku putoaa viidesosaan.

– Meillä on alueita, joissa koulutustahti on niin alhainen suhteessa vajaukseen, ettei tasapainoa saavuteta koskaan, sanoo Ylva Sandström Distriktsläkarföreningenistä.

Sata vuotta tasapainoon

Raportin mukaan useimmat alueet eivät saavuta Socialstyrelsenin suositusta vuosikymmeniin. Gävleborgissa ja Örebrossa koulutusmäärät eivät riitä kattamaan edes eläköityviä lääkäreitä. Kronobergissa tasapainon saavuttaminen kestäisi mallin mukaan yli 1 500 vuotta.

Ainoa alue, joka on jo tasapainossa, on Jämtland-Härjedalen. Sinne pääsy vaati vuosien tietoisen työn: omien yleislääkärien kouluttamista ja pitkäjänteistä panostusta.

Vård- och omsorgsanalysin selvitys "Långt bort men nära" vahvistaa saman suunnan. Maaseudulla etäisyydet ovat pitkiä, hoidon jatkuvuus heikompaa ja lääketieteelliset tulokset heikompia kuin kaupungeissa. Ero ei selity pelkästään maantieteellä. Sosioekonomiset erot ja väestörakenne kasautuvat maaseudulle.

Digiloikka ei yksin riitä

Etävastaanotot ovat yleistyneet nopeasti. Videovälitteinen lääkärikäynti voi lyhentää matkaa terveysasemalle kymmenillä kilometreillä. Vård- och omsorgsanalysin mukaan digitalisaatio voi parantaa sekä saatavuutta että jatkuvuutta, ja maaseudulla sen merkitys on erityisen suuri.

Mutta selvitys varoittaa myös: digitaalisten ratkaisujen pitää vastata todelliseen tarpeeseen. Ne eivät saa olla itseisarvo. Ikääntyneet, monisairaat ja ne, joilla ei ole toimivaa internetyhteyttä, jäävät helposti ulos.

Centerpartiet esittää niin sanottua maaseutulääkäriuudistusta, jossa pienet vastaanotot yhden yleislääkärin ja yhden hoitajan voimin avattaisiin alueille, joilla hoitovaje on suurin. Puolue varaisi uudistukseen kaksi miljardia kruunua. Samalla se vaatii lisää erikoistumispaikkoja ja koulutuspaikkoja lääkäreille ja hoitajille.

Hallituksen nykyinen panostus maaseudun terveydenhuoltoon on 300 miljoonaa kruunua vuodessa. Centerpartietin mielestä se ei riitä lähellekään.

Osaajapula syvenee

Kilpailu lääkäreistä ja hoitajista kiristyy. Maaseudulla rekrytointi on vaikeampaa, ja yksityiset toimijat kokevat sopimusehtojen ja suunnitteluedellytysten hankaloittavan toiminnan aloittamista. Useat alueet maksavat harvaan asutun seudun lisää kompensoidakseen suurempaa resurssitarvetta, mutta Vård- och omsorgsanalysin mukaan se ei yksin riitä.

Sandström peräänkuuluttaa poliittista ohjausta. Ilman konkreettisia toimintasuunnitelmia ja koulutuksen mitoittamista tilanne ei muutu.

– Tarvitaan selkeät raamit sille, montako potilasta yhdellä lääkärillä voi olla. Nyt se on monin paikoin kaksinkertainen suositukseen nähden.