EU leikkaa päästöjään 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, mutta joustot voivat laskea kotimaiset leikkaukset 80 prosenttiin.
Euroopan unioni leikkaa nettopäästöjään 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Kompromissi sallii silti jopa kymmenen prosenttiyksikön ulkoistamisen kansainvälisillä päästöhyvityksillä. Vihreiden europarlamentaarikko Oras Tynkkynen kutsuu tulosta "vesitetyksi".
Euroopan parlamentti hyväksyi 10. helmikuuta 2026 ilmastolain muutokset ja uuden sitovan päästövähennystavoitteen. Päätös päätti 18 kuukautta kestäneen väännön, joka kohtasi toistuvasti vastustusta teollisuusmyönteisiltä hallituksilta. Kolmikantaneuvottelut saatiin päätökseen joulukuussa 2025.
Muodollisesti tavoite on kunnianhimoinen. Käytännössä luku voi olla pienempi.
Kotimaiset leikkaukset voivat jäädä 80 prosenttiin
Sopimuksen mukaan enintään viisi prosenttiyksikköä 90 prosentin tavoitteesta voidaan kattaa kansainvälisillä päästöhyvityksillä vuodesta 2036 alkaen. Jäsenmaat voivat hakea vielä viisi prosenttiyksikköä lisää ulkoistamista. Jos molemmat joustot käytetään täysimääräisesti, EU:n kotimaiset päästöleikkaukset putoavat 80 prosenttiin.
– Muodollisesti kunnianhimoinen, käytännössä vesitetty, Tynkkynen sanoo.
Hän pitää 90 prosentin tavoitetta oikeana suuntana, mutta arvostelee sitä, että useiden jäsenmaiden onnistui ujuttaa tekstiin joustoja ja lykkäyksiä, jotka heikentävät tavoitteen todellista vaikutusta.
Teollisuusmaat painostivat joustoja
Neuvottelut venyivät yli vuorokauden mittaisiksi EU:n ympäristöneuvostossa. Useat jäsenmaat vaativat viime hetkillä lisäjoustoja, ja komission alkuperäistä ehdotusta pehmennettiin usealta osin. Ilmastokomissaari Wopke Hoekstra puolusti lopputulosta ja kutsui sitä "erittäin vahvaksi, erittäin kunnianhimoiseksi ja samalla pragmaattiseksi" kehykseksi.
– Se on mielestäni kristallinkirkas voitto Euroopalle, Hoekstra sanoi.
Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala tuki neuvotteluissa 90 prosentin tavoitetta ja painotti samalla maankäyttösektorin epävarmuuksia ja kustannustehokkuutta.
– EU:n ilmastopolitiikan suunta pysyy, ja tavoite voidaan saavuttaa joustavasti ja kustannustehokkaasti. Tämä luo tarvittavaa vakautta investointiympäristöön, Multala sanoi.
ETS2-järjestelmä siirtyy vuodella
Osana kompromissia rakennusten ja tieliikenteen polttoaineiden päästökauppajärjestelmän ETS2 käyttöönottoa lykättiin vuodella, vuoteen 2028. Järjestelmä olisi alun perin käynnistynyt 2027. Lykkäys antaa jäsenmaille ja toimijoille lisäaikaa valmistautumiseen, mutta ei vaikuta päästöjen tarkkailuun ja raportointiin liittyviin velvoitteisiin.
Käytännössä lykkäys merkitsee sitä, että rakennusten erillislämmityksen ja tieliikenteen päästöjen hinnoittelu alkaa myöhemmin kuin suunniteltiin. Kotitalouksien ja pienten yritysten kannalta tämä tarkoittaa, että fossiilisten polttoaineiden hintapaine siirtyy eteenpäin.
Tynkkynen: maailma kaukana tavoitteista
Komissio arvioi jatkossa kahden vuoden välein, miten EU etenee kohti vuoden 2040 tavoitetta. Arvioinnissa otetaan huomioon uusin tieteellinen tieto, teknologian kehitys ja teollisuuden kilpailukyky. Jos EU:n metsät sitovat odotettua vähemmän hiilidioksidia, komissio voi ehdottaa tavoitteen muuttamista tai kansainvälisten ilmastoyksiköiden käytön lisäämistä.
Tynkkynen muistuttaa, että COP30-kokouksessa Belémssä EU ei saanut suurimpia päästäjämaina tukemaan fossiilisten polttoaineiden asteittaista poistamista.
– Maailma on matkalla kohti vain 12 prosentin päästövähennyksiä huipputasosta, hän sanoo.