Suomessa seisoo yhä yli 2 000 seurantaloa, ja entiset kyläkoulut muuntuvat uusiksi kokoontumispaikoiksi

Suomessa seisoo yhä yli 2 000 seurantaloa, ja entiset kyläkoulut muuntuvat uusiksi kokoontumispaikoiksi. Kylävara-hankkeen mukaan taloista on kasvamassa varautumisen tukipisteitä, mutta niiden todellinen voima löytyy ihmisistä.

Yli 2 000 ennen sotia rakennettua seurantaloa seisoo yhä Suomessa. Uusia ei enää juuri synny, mutta yhteisöllisten tilojen määrä ei ole laskussa. Entiset koulut, kuntatalot ja jopa vanhat tehtaat saavat uuden elämän kylätaloina.

Kylävara-hanke on kartoittanut, miten näitä tiloja voidaan varustaa häiriötilanteita varten. Lista kattaa aggregaatit, raivauskaluston ja muonitusvälineet.

Myrsky paljasti talojen arvon

Ruotsissa opittiin kantapään kautta tammikuussa 2005. Talvimyrsky kaatoi Etelä-Ruotsin metsiä suunnilleen saman verran kuin maassa normaalisti hakataan koko vuodessa. Tiet katkesivat, sähkökatkot venyivät päiviksi.

Paikallinen kylätaloverkosto nousi pelastukseksi. Taloihin evakuoitiin väkeä, ja ne toimivat huoltopisteinä. Myrskyn jälkeen taloja päätettiin varustaa yhteisellä kalustolla tulevia kriisejä varten.

Suomessa sama toistui Tapaninmyrskyn jälkeen vuonna 2011. Päiväkausia kestänyt sähköttömyys nosti naapuriavun merkityksen esiin. Joissain kunnissa tehtiin sopimuksia yhdistysten kanssa vanhusten perään katsomisesta.

Santtion kylätalo Maininkia Pyhärannassa palveli pelastustoimen tukikohtana ja evakuointipaikkana kesällä 2018, kun suuri metsäpalo testasi valmiutta toden teolla. Kyläläiset hoitivat muonituksen.

Yhteisö ratkaisee

Kylätalo ja hyvät varusteet eivät yksin riitä. Kylävara-hankkeen mukaan avainasemassa on yhteisö itse. Ihmiset, jotka tuntevat toisensa ja ovat valmiita toimimaan yhdessä.

– Yhteisöllisyys ei synny automaattisesti siitä, että asutaan samalla kylällä, Kylävara-hankkeen selvityksessä todetaan.

Se syntyy arjessa. Yhteisten askareiden ja tapahtumien kautta. Jos kylätalolla ei ole toimintaa, sen kehittäminen valmiuskeskukseksi ei ole itsestäänselvyys.

Ruotsin Kramforsissa tutkitaan samaa kysymystä toisesta kulmasta. Kunnan ja Umeån yliopiston yhteinen hanke selvittää, mikä tekee maaseudun kohtaamispaikoista kestäviä. Tammikuussa 2025 käynnistynyt hanke päättyy kesäkuussa 2026, ja sen budjetti on 1,6 miljoonaa kruunua.

Bjärtråssa byalag ajaa entistä kuntataloa nimeltä KomBis. Mjällomissa byaförening pyörittää Kulturfabrikkia, vanhasta kenkätehtaasta muunnettua näyttely- ja kokoontumistilaa. Molemmissa tapauksissa asukkaat ovat osallistuneet työpajoihin ja kyselyihin.

Hankkeen varhainen havainto oli yksinkertainen: halu auttaa löytyy, kunhan ihmiset kutsutaan mukaan.

Talkoohenki ei ole kadonnut

Virsbossa Ruotsissa Daniel Björkbacka ja Henrik Rönkkö ottivat käyttöön roskien täyttämän ödetontin talvella 2025. Kunta teki nopeasti käyttöoikeussopimuksen, ja miehet alkoivat raivata kirskålää ja romua.

Puolitoista vuotta myöhemmin paikalla on grillipaikka, penkkejä, hedelmäpuita ja viljelylaatikoita. Ödets trädgård valittiin tänä vuonna Årets rikare trädgård -palkinnon saajaksi.

– Näin täällä toimitaan. Ihmiset auttavat toisiaan. Se on Virsbo-henkeä, Henrik Rönkkö sanoo.

Talon käytön ja varustuksen kehittäminen on osa kylän yhteistä varautumistyötä. Kylätalosta voi kehittää valmiustalon häiriötilanteita varten. Mutta ensin sinne pitää mennä.