SYKEn uusi laskuri näyttää, että Suomen hiilineutraaliustavoite vaatii hakkuiden laskemista 63 miljoonaan kuutiometriin. Nykytaso on 75 miljoonaa.
Suomen hiilineutraaliustavoite vaatii metsämaalta noin 27 miljoonan tonnin vuosittaista hiilinielua. Uusi laskuri näyttää, että se saavutetaan vain, jos hakkuut laskevat kolmanneksen nykytasosta.
Suomen ympäristökeskuksen toukokuussa julkaisema laskuri asettaa metsien hiilinielulle selkeän rajan. Vuotuisten hakkuiden on pysyttävä enintään 63 miljoonassa kuutiometrissä, jotta Orpon hallituksen energia- ja ilmastostrategian mukainen hiilineutraaliustavoite täyttyy. Viiden viime vuoden aikana Suomessa on hakattu keskimäärin 75 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa.
– Laskurin tulokset ovat hyvin linjassa Suomen ilmastopaneelin ja luontopaneelin alkuvuodesta esittämien arvioiden kanssa, sanoo johtava tutkija Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta.
Kasvutappiot yllättivät
Laskuri muuttaa aiempia käsityksiä siitä, miten hakkuumäärät vaikuttavat hiilitaseeseen. Uusimpien kasvihuonekaasuinventaaritietojen mukaan elävään puustoon sitoutuu enemmän hiiltä kuin aiemmin arvioitiin, mikä kasvattaa nielua. Samalla tuoreet tiedot puuston kasvun hidastumisesta ja korkeiden hakkuiden aiheuttamista kasvutappioista pienentävät kasvuarviota.
– Nämä muutokset vaikuttavat osittain vastakkaisiin suuntiin. Yhdessä ne kuitenkin johtavat siihen, että hakkuumäärien vaikutus metsien hiilinieluun on aiemmin arvioitua suurempi, Soimakallio kuvailee.
Suuret hakkuut kasvattavat päästöjä enemmän kuin aiemmin uskottiin. Vastaavasti hakkuiden vähentäminen vahvistaa nielua odotettua voimakkaammin.
Ilmastovuosikertomus paljastaa vajeen
Ympäristöministeriön ilmastovuosikertomuksen mukaan maankäyttösektori oli vuonna 2025 lähes Suomen liikenteen kokoinen nettopäästölähde. Metsien hiilinielun pienenemiseen ovat vaikuttaneet hakkuumäärien kasvu, maaperäpäästöjen nousu ja puuston kasvun hidastuminen.
Nettopäästöt pienenivät edellisvuodesta vain noin 0,4 miljoonaa tonnia. Se on alle puolet tarvittavasta tahdista. Jotta nettopäästöt saataisiin nollaan vuoteen 2035 mennessä, parannusta tarvittaisiin keskimäärin 0,9 miljoonaa tonnia vuodessa.
Ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multala myöntää HS:n haastattelussa, että suunta on parantunut mutta ongelma ei ole ratkennut. Hallitus on suunnannut vuosille 2025-2027 noin 27 miljoonan euron rahoituksen metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamiseen. Paketin keinoina ovat metsän uudistamisen vauhdittaminen, kiertoaikojen pidentäminen ja metsäpinta-alan laajentaminen.
Tiedepaneelit: 73 miljoonaa kuutiota ei riitä
Suomen ilmastopaneelin ja luontopaneelin tammikuussa julkaisema yhteisraportti on vielä jyrkempi. Raportin mukaan ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden samanaikainen saavuttaminen ei ole mahdollista viime vuosien noin 73 miljoonan kuutiometrin vuotuisella hakkuumäärällä.
Kuudenkymmenen miljoonan kuutiometrin vuotuisilla hakkuilla ilmastotavoitteet ja suojelupinta-alojen laajentaminen onnistuvat. Seitsemänkymmenen miljoonan tasolla metsä pysyy nettonieluna, mutta vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta jäädään selvästi, ja kahdeksankymmenen miljoonan hakkuut estäisivät kaikkien sovittujen tavoitteiden saavuttamisen.
Ilmastopaneelin erillisselvitys kumoa yleisen käsityksen, jonka mukaan hakkuut lisäisivät hiilinielua keskipitkällä aikavälillä. Metsästä poistettu puumäärä vähentää hiilivarastoa pitkäksi ajaksi, eikä puutuotteiden korvaushyöty fossiilisille materiaaleille pysty kompensoimaan nielumenetyksiä 150 vuoden tarkastelujaksolla.
Maaseudulle miljardiluokan kysymys
Hakkuiden vähentäminen ei ole pelkkä ilmastokysymys. Selvityksen mukaan vuotuisen hakkuutason lasku 70 miljoonasta kuutiometristä noin 55 miljoonaan merkitsisi kymmenessä vuodessa miljardiluokan menetyksiä puunmyyntituloissa, verotuloissa ja palkoissa.
– Täytyy muistaa, että nämä vaikutukset kohdistuisivat voimakkaimmin metsäisiin alueisiin, jotka ovat usein syrjäisillä seuduilla ja joissa vaihtoehtoiset elinkeinot ovat rajallisia, sanoo tutkija Rantamäki STT:lle.
Samalla Luonnonvarakeskuksen korjauslaskelmat ovat tuoneet keskusteluun uuden käänteen. Niiden mukaan Suomi saattaakin tavoittaa metsien hiilinieluihin asetetut EU-velvoitteet. Ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Essayah on viitannut laskelmiin julkisesti.
Soimakallion mukaan SYKEn laskurin vahvuus on läpinäkyvyys. Se on avoimen lähdekoodin malli, jota voidaan päivittää nopeasti tietojen muuttuessa.
– Helppo päivitettävyys parantaa laskurin käyttökelpoisuutta ilmastopolitiikan tavoitteiden ja vaikutusten arvioinnissa, sanoo tutkija Fredric Mosley Suomen ympäristökeskuksesta.